XIV Kohtuus

elämäntaito, sopivuus, pyhyys

Tarot-pakassa Kohtuus sijaitsee Kuoleman ja Paholaisen välissä. Aika haastava paikka, vai mitä? Kohtuus on edistynyttä kykyä harmoniaan ristiriitaisuuksien keskellä. Kohtuus vaatii Kuolema-kortin edustamaa luopumista samalla, kun Paholaisen houkutukset jo kolkuttavat ovella.

”Kohtuus kaikessa” voi kuulostaa tylsältä. Maltissa, säästöliekillä elämisessä ja soveliaisuudessa on toppuutteleva sävy. Ehkä ongelma onkin sanassa. Jos kohtuus ymmärretään pidättyväisyytenä, raivoraittiutena ja tukahduttavana moralisointina, kohtuus on ulkoapäin määriteltyä.

Mitä jos kohtuudessa olisikin kyse sopivuudesta? Sopivuus on subjektiivista. Se mikä on sinulle sopivaa, ei välttämättä ole sitä minulle. Sinulle voi olla samaan aikaa totta, että mieluummin överit kuin vajarit ja vähemmän on enemmän. Se olkoon myös kohtuullista ja juuri sopivasti.

Kehittynyt näppituntuma sinulle sopivista sekoitussuhteista on hyvän itsetuntemuksen ansiota. Luota siihen, että tunnet kyllä itsesi. Kuvittele olevasi oman elämäsi DJ, joka virittää ja säätää kymmeniä erilaisia nuppeja tarkasti kuulostellen. Sopivasti vauhtia ja rauhaa, sosiaalisuutta ja yksinoloa, uutta ja tuttua, järjestystä ja vapautta.

Kohtuus on taitoa saada jokin sellainen yhtälö toimimaan, mikä on aiemmin tuntunut mahdottomalta. Kohtuus ei lokeroi vaan tietää, että vastakkaisetkin asiat voivat olla totta yhtä aikaa. Kohtuus on ”sekä että”, ei ”joko tai”. Elämä on paradoksaalista, vaikka mielemme ei tätä – paradoksaalisesti – ihan käsitä.

Kortissa usein nähty enkeli viittaa suojeluun ja yhteyden kokemukseen. Ehkä ne ohikiitävät hetket, jolloin ”kaikki on kuten kuuluukin”, ovatkin pyhiä.